Luonto

Päijänne

Suomen kolmanneksi suurin järvi, Päijänne, on tunnettu kirkasvetisyydestä, luonnon monimuotoisuudesta, hyvistä retkikohteista ja kalavesistä. Päijänteen mahtavaa maisemaa leimaavat sadat metsäiset kalliosaaret ja – rannat sekä sinisenä siintävät ulapat.

Ikiaikainen erämaajärvi, Päijänne, on tärkeä osa Kuhmoisten kuntaa. Päijänteen laajin selkä, Tehinselkä, on osittain Kuhmoisten kunnan vesialuetta. Päijänteen länsirannalla kohoaa Kuhmoisten Lästilän kylän tienoilla vedestä jyrkkä rantakallio, joka kätkee korkeuksiinsa eräät Suomen tunnetuimmista kalliomaalauksista. Pyhänpään niemenkärjen tuntumassa olevalta tasanteelta voi ihailla kahta ajan haalistamaa mutta silti yhä tunnistettavaa punamultamaalausta, jotka ajoitetaan kivikaudella tehdyiksi. Kuhmoisten vesialueelle kuuluu myös pieni Koreakoivun saari, jota asutti yli 40 vuotta erakko ja kalastaja Toivo Pylväläinen. Toivon vaatimaton mökki on nykyään monille kalastajille lähes pyhiinvaelluspaikka. Mökki kunnostettiin vuonna 2011 vapaaehtoisvoimin matkailutarkoituksiin ja saarelle on tehty mm. tilausristeilyjä. Kuhmoisten satamasta (myös Padasjoelta ja Sysmästä) Päijänne-risteilylle pääsee mm. Salonkilaiva Jenni-Maria III:lla. Lisätiedot laivaliikenteestä Jorma Sainio, puh. 040 505 5560, KulkeeVettenHalki@phnet.fi ja facebook.com/kulkeevettenhalki. Talvisin täydenkuun aikaan jäätilanteesta riippuen järjestetään Kuutamohiihto Kuhmoisten satamasta Pihkalansaareen.

Isojärven kansallispuisto

Isojärven kansallispuisto on oivallinen retkikohde. Savottajätkien jalanjäljissä patikoiva voi ihastella majavan muokkaamaa maisemaa. Alueella on vaelleuspolkuja yhteensä 30 km. Polut on viitoitettu ja niiden varrella on teltta- ja tulentekopaikkoja. Myös melominen on puistossa mahdollista. Kansallispuisto sijaitsee Isojärven etelärannalla ja siihen kuuluu yli 20 saarta. Puistoon järjestetään opastettuja vaellus- ja melontaretkiä. Heretyssä sijaitseva tukkikämppä on kunnostettu kesäkahvilaksi ja vanhaa tukkilaiskulttuuria esitteleväksi nähtävyydeksi. Kämpällä voi myös yöpyä. Muita rakennuksia alueella ovat Lortikan kämppä, jota voi vuokrata majoituskäyttöön 20 hengelle, sekä suojeltava Huhtalan torppa, jossa järjestetään vuosittain perinnetapahtumia. Patikoinnin ja melonnan lisäksi kansallispuistossa voi soutaa, harrastaa geokätköilyä, hiihtää, kalastaa, lumikenkäillä sekä marjastaa ja sienestää. Luontopolkuja on kaksi, joista toinen soveltuu myös lastenvaunujen kanssa kulkevalle.

Heretyn kämppä ja kesäkahvila

Kylämäntie 1335, Kuhmoinen, puh. 0400 999 393

Lortikan kämpän vuokraukset, puh. 0205 645270 Lisätietoa kansallispuistosta, sen palveluista, kartoista, kulkuyhteyksistä saa os. www.luontoon.fi, www.metsa.fi Asiakaspalvelu: Seitsemisen luontokeskus, puh. 0206 39 5270, seitseminen(at)metsa.fi

Kuhmoisten Linnavuori

Päijälän kylän alueella sijaitseva Kuhmoisten Linnavuori, muinainen puolustuslinna, sijaitsee Kuhmoisten kirkosta 7,5 kilometriä pohjoiskoilliseen erämaassa Linnajärven ja Saaresjärven välisellä kannaksella. Päijälän linnavuori lienee rakennettu vartioimaan erämaan kulkureittejä, ja ainakin alkujaan se liittynee hämäläisten ja karjalaisten keskenään käymään kilpailuun erämaiden omistuksesta. Mäki kohoaa 40 metriä ympäristöään korkeammalle ja sen lakialue on halkaisijaltaan 100-metrinen kallioinen linnapiha, jossa on kaksi tasannetta. Huipulta voi nähdä Päijänteen itärannan. Arkeologisissa kaivauksissa löytyi runsaasti kiviraunioita, jäänteitä masuuneista ja liesiä, lukuisia rauta-, kupari- ja pronssiesineitä. Linna lienee palanut 1100-luvun alussa, mutta on silti voinut olla vielä 1200-luvulla käytössä. Vuoren juurelle on tasoitettu paikoitusalue, jonne Kuhmoisten kotiseutuyhdistys on pystyttänyt informaatiotaulun (myös englanniksi). Uudempi informaatiotaulu sijaitsee mäen laella. Parkkialueelta huipulle johtava polku ei sovellu kulkurajoitteisille. Linnavuorentie 115, Kuhmoinen.

Kuhmoisten luolat

Kuhmoinen on oivallinen kohde luolista kiinnostuneelle, sillä suhteellisen pienellä alueella sijaitsee Suomen mittakaavassa useita merkittävän kokoisia luolia. Eräs kiinnostavimmista luolista on Kylämällä, hieman Isojärven kansallispuiston ulkopuolella sijaitseva Valkulammin vuoren luolakokonaisuus. Sen kolme luolaa ovat pituudeltaan 35, 30 ja 10 metriä. Reitti luolille on pitkä ja vaatii retkeilijältä kokemusta. Helpompia kohteita hyväjalkaisille ovat Sarvavuoren Pirunkammari Ylimenmaalla ja Saaresjärven Pirunkammari. Luolaretkeily vaatii hyviä jalka- ja selkävoimia. Varusteina tukevat jalkineet, naarmuilta, kiipeämiseltä ja ryömimiseltä suojaavat vaatteet ja hansikkaat. Auton tulisi olla maastokäyttöön sopiva. Luolista saa lisätietoa mm. Suomen Luolat-kirjasta sekä Retkipaikka.fi-sivustolta.